Sydänsairaudet lemmikeillä
Sydänsairaudet ovat yleisiä erityisesti tietyissä koira- ja kissaroduissa. Cavalier kingcharlesinspanielilla, dobermanneilla ja Maine Coon -kissoilla on perinnöllinen alttius sydänsairauksille. Ajoissa aloitettu lääkitys voi pidentää lemmikin elinikää huomattavasti — siksi säännölliset sydäntarkastukset ovat tärkeitä etenkin riskiroduilla.
Tutkimusmenetelmät
Klinikallamme on kattavat kardiologiset tutkimusmahdollisuudet. Sydämen ultraäänitutkimus (ekokardiografia) on tärkein sydänsairauksien diagnostinen menetelmä — sillä nähdään sydämen rakenne, kammioiden koko, läppien toiminta ja verenvirtaus reaaliajassa. EKG-tutkimuksella mitataan sydämen sähköistä toimintaa ja tunnistetaan rytmihäiriöt. Holter-tutkimuksella seurataan sydämen rytmiä 24 tunnin ajan kotioloissa.
Viralliset sydäntutkimukset
Klinikalla on Suomen Kennelliiton myöntämät viralliset sydämen auskultaatio-oikeudet. Teemme virallisia sydämen auskultaatio- ja ultraäänitutkimuksia jalostustarkastusten yhteydessä. Viralliset tulokset kirjataan Kennelliiton tietokantaan.
Milloin hakeutua tutkimuksiin?
Oireita voivat olla yskiminen (erityisesti levossa tai rasituksen jälkeen), rasituksen sietokyvyn heikkeneminen, tiheä hengitys, pyörtyily tai äkillinen väsähtäminen. Riskirotujen kohdalla suosittelemme säännöllisiä sydäntarkastuksia jo nuorella iällä, vaikka oireita ei olisi. Varaa aika sydäntutkimukseen — varhainen diagnoosi ja hoito tekevät merkittävän eron.
Yleisimmät sydänsairaudet koirilla ja kissoilla
Koirilla yleisin sydänsairaus on läppävian aiheuttama krooninen mitraaliläppäsairaus (MMVD), joka on erityisen yleinen pienikokoisilla roduilla ja cavalier kingcharlesinspanielilla. Isokokoisilla roduilla (dobermann, isot mäyräkoirat, newfoundlandinkoira) yleisempi on laajentuva kardiomyopatia (DCM), joka heikentää sydänlihaksen supistumiskykyä. Kissoilla yleisin sydänsairaus on hypertrofinen kardiomyopatia (HCM), jossa sydänlihas paksuuntuu liikaa ja vaikeuttaa verenkiertoa — Maine Coon ja ragdoll ovat erityisiä riskirotuja. Jokainen sairaus voidaan todeta ultraäänellä ja aloittaa oikea-aikainen hoito.
Lääkehoito ja seuranta
Kun sydänsairaus on diagnosoitu, lääkitys räätälöidään yksilöllisesti diagnoosin, sairauden vaiheen ja oireiden mukaan. Tyypillisiä lääkkeitä ovat pimobendaani (Vetmedin), ACE-estäjät, diureetit ja spironolaktoni. ACVIM:n ohjeistusten mukaan varhaisessa vaiheessa aloitettu pimobendaanilääkitys voi pidentää oireettomana pysymisen aikaa merkittävästi. Seurantakäyntejä tarvitaan alkuvaiheessa tiiviimmin (4–8 viikon välein), vakaassa vaiheessa yleensä noin 12 kuukauden välein. Kontrollissa arvioidaan lääkityksen tehoa, mitataan tarvittaessa verenpainetta ja seurataan munuaisten toimintaa verikokeilla.
Kotihoito ja elämänlaatu
Sydänsairaan lemmikin kotihoidon kulmakiviä ovat lääkkeiden säännöllinen antaminen, ruokahalun ja hengitystaajuuden tarkkailu ja maltillinen liikunta. Pyydämme omistajaa seuraamaan levossa tapahtuvaa hengitystaajuutta: toistuvasti yli 30 hengenvetoa minuutissa levossa voi merkitä sydämen vajaatoiminnan pahenemista ja vaatia lääkityksen tarkistamista. Suolan rajoittaminen ruokavaliossa auttaa erityisesti pitkälle edenneessä vajaatoiminnassa. Oikean hoidon turvin monet sydänsairaat lemmikit elävät laadukasta elämää vielä vuosia diagnoosin jälkeen.
Usein kysyttyä sydäntutkimuksista
Kuinka usein sydäntutkimuksia tehdään? Riskirotujen kohdalla suosittelemme ensimmäistä sydäntutkimusta 1–2 vuoden iässä ja sen jälkeen vuosittain. Oireettomille lemmikeille riittää yleensä tarkastus senioritarkastuksen yhteydessä. Jos lemmikillä on todettu sydänsairaus, seurantaväli sovitaan yksilöllisesti — yleensä 3–12 kuukauden välein. Tarvitaanko sydäntutkimukseen rauhoitusta? Sydämen ultraäänitutkimus tehdään yleensä hereillä olevalle potilaalle ilman rauhoitusta. Tutkimus on kivuton ja kestää noin 15–30 minuuttia. Levottomille potilaille voidaan antaa kevyt rauhoitus, joka ei vaikuta tutkimustuloksiin.